Pyrrerfly

Pyrrerfly kilpailee porrastetuissa, ja periyttää siten rekisteröidyille jälkeläisilleen allaolevan taulukon mukaan ominaisuuspisteitä. Tarkempaa tutustumista varten tamman rekisterinumero ja rekisterisivu on VH13-011-0318.

* Periytyminen on laskettu sen perusteella, ettei toinen vanhempi periyttäisi ollenkaan pisteitä. Jos toinenkin vanhempi periyttää pisteitä, varsan pistesumma on suurempi.

Valmentaja: Julia Clovers (Chao), Päivämäärä: 2020-03-12, Laji: Este

Minut oli pyydetty pitämään kaksi valmennusta Chaolle, joka ratsutti kaunista puoliveritammaansa Flyffeä. Tällä ensimmäisellä kerralla päätimme panostaa ratsastajan pehmeisiin apuihin, hevosen herkkyyteen ja kuuliaisuuteen, sekä yleisesti esteradan teihin ja esteiden lähestymisiin.

Jo alusta alkaen Flyffe vaikutti energiseltä ja lennokkaalta, jopa liiankin lennokkaalta, mutta pysyi kuitenkin siitä huolimatta Chaon ohjauksessa erittäin taidokkaasti. Puomiharjoitteet ja pienet harjoitusesteet sujuivat parilta kuin vettä vain, Flyffe ylitti esteet kuuliaisesti ja reippaasti. Lähestymiset sujuivat alusta alkaen oikein näyttävästi. Korkeimmillaan nostimme esteet tänään n. 120-130 cm, vaikka ratsukolla olikin kapasiteettia korkeampaan. Olin rakentanut pienen radan, missä oli toinen toistaan haastavampia käännöksiä ja kulmia, mitkä tuottaisivat varmasti vaikeuksia, mikäli vauhtia olisi liikaa, tai radalla oikoisi liian paljon. Jouduin vain pari hassua kertaa pidättämään hengitystäni liian tiukoissa kurveissa, jolloin pelkäsin ratsukon paahtavan tulevan esteen läpi.

Vaikka läheltä piti-tilanteita sattuikin nämä pari kappaletta, Chao osasi kuitenkin korjata hienosti tilanteen tamman kanssa, ja valmennus sujuikin oikein mallikelpoisesti. Jäähdyttelyyn ratsukko saisi kuitenkin panostaa, tamma kun ei meinannut millään rentoutua valmennuksen lopussa, vaan alkoi säpsähdellä olemattomia heti, kun esteet kerättiin pois kentältä. Siitä huolimatta olette selkeästi hyvin kehityskelpoinen pari, ja varmasti tulette valloittamaan estekenttiä vielä oikein kunnolla!

Valmentaja: Julia Clovers (Chao), Päivämäärä: 2020-03-13, Laji: Este

Toinen valmennus tämän ratsukon kanssa alkoikin hieman vauhdikkaammissa tunnelmissa. Flyffe oli tällä kertaa jo verryttelyssä kuin huippuunsa viritetty viulunkieli ja Chao saikin tehdä töitä pysyäkseen tamman selässä kaikissa sen sivuloikissa. Mietin jo hetken että tuleeko näiden kahden lämmittelystä tänään yhtään mitään. Meno muistutti hieman rodeota.

Rakensin jälleen etukäteen maneesiin radan, tällä kertaa korkeudeltaan jo aivan tamman kapasiteetin mukaan, 140-150 cm. Jo alkulämmittelyiden aikana Flyffen perä meinasi lentää enemmän kuin etupää, ja olin lähes varma, että valmennus tulee menemään penkin alle. Chao kiroili hevosen selässä, mutta teki kuitenkin ahkerasti työtä käskettyä ja pysyi määrätietoisena ratsastaessaan hevostaan tasaisen varmasti eteenpäin. Vaikka alun temppuilut veivätkin aikaa, hiljalleen Flyffe alkoi nöyrtyä ja painoi päätään jo tyynesti alaspäin hakeutuen peräänantoon.

Aloin ohjeistamaan ratsukkoa vähitellen korkeammille esteille, viimeisimpänä tarkoituksena suorittaa rakentamani rata mahdollisimman nopeassa ajassa virheettömästi. Treenasimme rataa muutamaan kertaan, sillä ensimmäisellä kerralla Flyffe tuntui puhkuvan intoa liikaakin, ja näin ollen pudotti kaksi kertaa puomin, jonka seurauksena tamma pahoitti mielensä ja juoksi seuraavista esteistä häntä tötteröllä ohi.

Seuraavilla kerroilla radasta suoriuduttiin kuitenkin ilman virheitä, ja vieläpä erittäin hyvässä ajassa. Valmennus vei aikaa enemmän kuin olimme odottaneet, mutta Flyffe oli kuitenkin koko ajan äärimmäisen innokas ja energinen, vaikka loppua kohden alkoikin rauhoittua huomattavasti. Loppulämmittelyt saitte tehdä oikein pitkän kaavan mukaan ja rauhallisesti, vaikka rentoutta teidän verkoistanne puuttuu vielä melkoisesti. Valmennus sujui jälleen oikein hienosti, pelaatte kivasti yhteen ja yhteistyönne esteradalla on ihailtavan kaunista katseltavaa!

Valmentaja: Chao, Päivämäärä: 2020-07-30, Laji: Este

'Ja taas mennään...' pohdin itsekseni satuloidessani ruunikkoa tammaa. Flyffe viitsi kääntää toista korvaansa pari milliä taaemmas, kun kiristin satulavyön. Helppo tamma kaikinpuolin. Voi kun kaikki tammat olisivat yhtä yhteistyökykyisiä. Sujautin suitset daamille päähän ja lähdimme kohti maneesia, jossa esterata odotteli ylittäjäänsä.

Olimme saaneet lämmittelymme melkein loppuun, kun Ingrid paukautti itsensä maneesiin - yhtä yrmyisenä ryppykasana kuin aiemminkin. Totesin tämän eukolle ääneen ja vanha valmentajankäppyrä meinasi heittää meitä puominkannattimella. Onneksi se sujahti ohi suhinan kanssa. Moitin eukkoa eläinrääkkääjäksi, mutta tämä vain kertoi tähdänneensä minuun. Totesin käppänän sihtauksen huonontuneen sitten viime tuohtumuksen. Ingrid mutisi ääneen palkankorotuksesta, ja toki saamansa vittuilun vuoksi eukko kyllä ansaitsisi tuntuvan lisän palkkashekkiinsä. Pitänee pistää pohdintaan.

Mutta vaikka sihtinsä ei ollut enää ennallaan, niin opettamisen Ingrid taitoi yhä. Lämmittelyhyppyinä otimme matalahkoja pystysä kahdeksikolla. Päätehtävämme tulisi siis olemaan vaativia teitä ja paljon kokoamista vaativia käännöksiä. Ja se oli varmasti suunniteltu juuri tätä hevosta ja juuri minua varten, sillä Flyffella unohtui esteillä tasaiseen tahtiin jarrut talliin. Niin oli tänäänkin. Flyffe ei vastannut pidätteisiin kunnolla heti ensimmäisen hypyn jälkeen ja itkin sisäisesti Ingridin raakkuessa ohjeita. "Älä päästä pitkäksi, herätä jalalla, ole itse hereillä! Kumpi teistä on luuska ja kumpi on ratsu?!" Ajattelin jo hetken että ajelen Flyffen eukon päältä, mutta oli pakko myöntää, että Ingrid osasi hommansa. Olisi kauhea vaiva etsiä siihen joku yhtä osaava.

Flyffe ei oikein löytänyt jarruja koko valmennuksen aikana, vaan viipotti menemään pitkänä ja kuurona energiapallona kohti esteitä, joita päin sain ohjattua. Melkein kuulin Ingridin verenpaineen nousevan. "Miksi istun täällä, jos et pärjää sille edes sileällä?" Ingrid murisi penkistään. "Koska se ei tee tätä sileällä." Totesin lyhyesti. Eukko vissiin tajusi, että nyt oli tosi kyseessä ja meni ihan uudenlaiseen opettajan moodiin.

Sen jälkeen saimmekin vaihtelevan tehtävän, jossa haettiin enemmän hevosen hallintaa. Teimme voltteja, teimme siirtymiä askellajin sisällä ja haimme kontrollia. Ja Ingridin yksityiskohtaisten neuvojen kautta tapahtui ihme. Flyffe lyheni. Se kuunteli. Se odotti minua. Pystyimme vihdoinkin suorittamaan. Valitettavasti ehdimme suorittamaan radan vain pariin kertaan, kun oli pakko myöntää, ettei meistä kummallakaan enää riittänyt kunto. Flyffe puuskutti melkein yhtä äänekkäästi, kuin minä.

Ingridin itseluottamus vyöryi yli ja naisen ego paisui silmissä. "Noniin, osaathan sinä ratsastaa. Vaikka paljon onkin opittavaa." Tuo rusinan kaksoisolento totesi ennenkuin katosi maneesin ovesta, luultavasti seuraavan uhrinsa luo. Minä jäin jäähdyttelemään tammaani, se tarvitsisi tämän urakan jälkeen pitkät loppukäynnit ja lämpimän suihkun. Eikä muuten ollut meistä ainoa.