Pirata Holmes

ERJ-I

20.08.2013 - 01.04.2023
Menehtynyt vanhuuteen.


Kuva © Mythos Warmblood Stud (permission)

Pirata Holmes on virtuaalihevonen.

Nimi Pirata Holmes Kutsumanimi Piraija
Syntymäpäivä 20.08.2013 Ikääntyminen 150pv = 1v (nyt 32v)
Rotu Hannoverinhevonen Sukupuoli tamma
Väri Ruunikonkimo Säkäkorkeus 167cm
PainotusEsteratsastus Koulutustaso 160cm, He A
Rekisterinumero VH13-011-0316 Palkinnot ERJ-I
Omistaja Chao (VRL-02415), Das Chaos (DASC3715) Kasvattaja Chao (VRL-02415)

#6621
Pirata Holmes täyttää 3v 13.11.2014 ja 4v 12.04.2015

Piraija on varsin hermojaraastava otus. Se kuvittelee olevansa maailman napa ja kaiken mahdollisen kruunaamaton kuningatar. Itsestään liikoja luuleva, alati kiukutteleva tamma onkin varsinainen vastus kenelle tahansa, joka kaipaa kunnon tappelua. Piraija on aina valmis rähinään, ja se menee mielellään mukaan mihin tahansa välienselvittelyyn. Tammalaumassa uusin tulokas saa satavarmasti nokkiinsa Piraijalta - ja yleensä tamma on myös ensimmäisenä uhittelemassa uusille tulokkaille. Myös ihmisiä Piraija tykkää haastaa, varsinkin kaikissa perushoitotoimenpiteissä. Milloin pullistellaan satulavyötä, milloin ei nosteta kavioita ja milloin näykitään suitsiessa. Tältä tammalta ei temput lopu. Riittävällä nopeudella ja notkeudella myös Piraijan saa varustettua, mutta mitään ylenpalttista puunausta ei kukaan tamman kanssa jaksa harrastaa. Sen vuoksi kimo tamma näyttääkin usein enemmän rusehtavan sävyiseltä...

Kilpailuita varten Piraija dipataan pari kertaa showshineen, jotta tamma on kisakentillä näyttävä näky (ja jotta sen tunnistaa kimoksi). Myöskään kisapaikalla tamman käytös ei paljoa houkuttele ulkopuolisia tervehtimään. Piraijaa harvemmin näkee radan ulkopuolella korvat eteenpäin, yleensä ne on liimattu tamman niskaan. Myös hampaat saattavat kilahdella ohikulkijoille, ihan vain varoituksena. Piraijan kanssa saa siis hoitaja olla varsin tarkkana ja huolehtia sekä omasta, että muiden turvallisuudesta.

Sen sijaan radalta ja ratsastuksesta löytyy syy sille, miksi tamman oikutteluja jaksetaan katsoa läpi sormien. Se on nimittäin melko lähellä ilmiömäistä. Tammalla on ponnua ja intoa esteillä vaikka muille jakaa. Se imee hyvin esteille, mutta valitettavasti tuntuu myös radalla kuvittelevansa tietävän, mitä tulee tehdä. Ratsastajan on siis välillä vaikea saada apujaan läpi liian innokkaasti etenevään tammaan. Mutta kun avut saa läpi ja tamman kuuntelemaan on silla ratsastus, kuin istuisi nopeasti etenevässä nojatuolissa. Piraija ei ikinä kiellä, daamin itsetuntoa ei muutama esteen kuvatus madalla. Radalla siis tammasta tulee äärettömän mahtava kilpakumppani, joka menee yli mistä vain ja yleensä varsinaisella vauhdilla. Se on voittajahevonen. Sen vuoksi sen oikuttelua hoitaessa jaksetaan katsella tallissa.

Sukutaulu

» Isälinja: Brescon Hellriser - Chaos Anthem - evm
» Emälinja: Praestigia PB - Anor Londo - evm

Suvun pituus on 2 polvea virtuaalimaailmassa!

i. Brescon Hellriser
ERJ-I
167cm, hann
ii. Chaos Anthem
Trn, 168cm, hann
iii. Andrello, evm
rn, 170cm, hann
iie. Chanella Vrier, evm
rnkm, 163cm, hann
ie. Ironica
Kimo, 167cm, hann
iei. America, evm
trn, 176cm, hann
iee. Squeez Fun, evm
km, 164cm, hann
e. Praestigia PB
Mustankimo, 167cm, hann
ei. Thingol
Kimo, 168cm, hann
eii. Thangail, evm
km, 170cm, hann
eie. Thiliana, evm
rt, 164cm, hann
ee. Anor Londo
ERJ-I
Musta, 167cm, hann
eei. Londo Square, evm
rn, 170cm, hann
eee. Withering Dawn, evm
prt, 163cm, hann

[Näytä sukuselvitys]

Huomaathan, että jos tammalla on sukuselvitys, sen saa kopioida sen omille jälkeläisille ja niiden jälkeläisille (jne) (© Chao)!

Jälkeläiset

Syntymäaika Varsa Isä Status
10.03.2020t. Mein PiratarMein Geburtstagoma
01.08.2020t. Mein Plündern (VH21-011-0278)Chreakcer (VH06-011-4617)toisen
01.03.2023t. Mein CherylChreakceroma

Pirata Holmes on käytössä jalostukseen myös ulkopuolisille. Kysy lisää lähettämällä sähköpostia. Toivomme, että kaikki jälkeläiset rekisteröitäisiin mahdollisimman pian syntymän jälkeen, jotta mahdolliset ominaisuuspisteet voivat periytyä. Virallinen jälkeläislista löytyy rekisterisivulta. Tätä oman sivun listaa päivitetään etupäässä tallin omien kasvattien osalta.

Kilpailutulokset

Pirata Holmes kilpailee porrastetuissa, ja periyttää siten rekisteröidyille jälkeläisilleen allaolevan taulukon mukaan ominaisuuspisteitä. Tarkempaa tutustumista varten tamman rekisterinumero ja rekisterisivu on VH13-011-0316.

OminaisuuspisteetPeriytyvät ominaisuuspisteet
Kenttäratsastusjaos (KERJ)3673 (vt. 7)459.13
Westernjaos (WRJ)3821.42 (vt. 8)477.68
Maastoestejaos (MEJ)258.46 (vt. 1)32.31
Esteratsastusjaos (ERJ)6719.04 (vt. 10, ikä rajoittaa tasoa)839.88
Kouluratsastusjaos (KRJ)3562.96 (vt. 7)445.37
Valjakkoajojaos (VVJ)3562.96 (vt. 7)445.37
Askellajiratsastusjaos (ARJ)3562.96 (vt. 7)445.37

* Periytyminen on laskettu sen perusteella, ettei toinen vanhempi periyttäisi ollenkaan pisteitä. Jos toinenkin vanhempi periyttää pisteitä, varsan pistesumma on suurempi.

Päiväkirjat

Valmentaja: Chao, Päivämäärä: 2021-12-29, Laji: Este

Ikikiukkuinen Ingrid seisoi kentän aitaan nojaten. "Te näytätte Piraijan kanssa ihan samalta." Minä totesin naiselle ratsastaessani tämän ohi. "Otahan jo laukkaa!" Nainen karjaisi niin että ryhdistäydyimme tamman kanssa molemmat. Piraija nosti laukan pienestä merkistä ja pyöristyi allani. Voi kun tämäkin koni olisi yhtä mukava maasta, kuin selästä. Ingrid selitti meille lämmittelyesteet ja sen jälkeen tulevan radan. Nainen tahtoi tiukkoja kaarroksia ja askelten laskemista. Pitäisi kuulemma pystyä mukautumaan radallakin ja saada ratsastettua hevonen eteen ja tulemaan takaisin, ilman että se näkyy kauheana riuhtomisena ulospäin. Muija saattoi olla oikeassa ja Ingridin ollessa noin vakavana, tiesin itsekin pitää mölyt mahassani. Tänään olisi vuorossa vakavaa ratsastusta jatkuvan vittuilun sijaan, ja minun oli myönnettävä, että tilanne pelotti minua.

Suoritimme tasaisen vauhdikkaasti lämmittelyesteet ja kahdeksikot, jotka Ingrid määräsi meille. Piraijaan pystyi näissä hommissa luottamaan, esteillä tamma ei pettänyt ikinä. Ingrid toki vaati, että ratsastaisin itse enemmän, jotta olisin määräävässä asemassa myös radalla, enkä vain istuisi kyydissä, kuin turistiluokan matkustaja. Vaihdoimme vihdoin lämmittelystä oikeaan tehtävään. Ja kappas keppanaa, Piraija suoritti sen kuin itsestään. Siitäkös Ingrid otti nokkiinsa. "Enkös juuri sanonut että ratsasta sitä konia äläkä vaan istuksi siellä?!" Ingrid raivosi pää punaisena kentän laidalta. Hetken näytti siltä, kuin nainen repisi tukkaa päästään. "Hengitä mummeli ettet pyörry!" Tokaisin kuivasti Ingridille kun taas ratsastimme tämän ohi. Ingrid viskoi peräämme kentän hiekkaa ja mutisi itsekseen - varsin vihaiseen sävyyn.

Toistimme harjoituksen, mutta tällä kertaa Ingridin mieliksi keräsin itseni ja hevoseni, ja ratsastin. Ihan oikeasti ratsastin. Piraija totteli kuuliaisesti ja antoi minun tehdä virheitäkin, jotka se tokin korjasi omalla, mahtipontisella ponnistuksellaan. Ingrid oli tyytyväinen suoritukseen, käski harjoitella ratsastamista (no daaaa) ja jätti meidän jäähdyttelemään. Kuulemma Piraijaa tulisi radalla ratsastaa samalla lailla, jotta tamma saisi kaiken potentiaalinsa käyttöön.

Jäähdyttelin tamman ja kävelin sen kanssa pidemmän aikaa, ennenkuin painelin talliin ja riisuin sen pikavauhtia, jottei se ehtisi ilmoittaa minulle inhoansa. Kehoni ei ehkä kestäisi enempää Piraijan höykytystä.

Kirjoittaja: Chao, Päivämäärä: 2021-07-29

"Perkeleen koni!" Oma ääneni kaikui tallikäytävllä ja sai ihmiset kääntämään päätään suuntaani. Olin tusannut tamman kanssa liian kauan, ja Piraija osoitti mieltään iskemällä ilkeästi hampaat kyynärpäähäni. "Jos olisit hilppasenkaan paskempi radalla ni pistäsin sut Atrian autoon senkin paskanaama!" Verta tihkui ohuen puseron läpi. Piraija seisoi järkyttyneenä käytävllä. Ettäs kehtaat huutaa kuningattarellesi! Se tuntui sanovan. Teki mieli lyödä jotakin, mutta jos koskisin tammaan saisin tuta sen nahoissani - taas. Tyydyin siis vain heittämään satulan huonosti käyttäytyvän elukan selkään niin nopeasti, kuin suinkin pystyin. Pablo suitsi tamman sillä aikaa, jotta tappeluni jäisi mahdollisimman lyhyeksi. "En tajua miksi jaksat ratsastella tuolla otuksella." Tallimestari sanoi ja nyökkäsi kohti nyrpeän näköistä hevosta. "Täytyy tämäkin liikuttaa. Vai olisitko sä halunnut?" Tarjosin miehelle tamman ohjia. Mies nauroi, ravisti sitten päätään ja luikki takavasemmalle. Sitähän minäkin.

Nousin jakkaralta Piraijan selkään ja kiristin vielä satulavyön. "Ei kyllä tehdä mitään ihmeellistä, en jaksa tapella ja huomenna on valmennus." Pohdin elikolle ääneen. "Mennäänkö maastoilemaan, teidän korkeutenne?" Sarkasmi tihkui huuliltani niin paksuna, että pelkäsin sen vievän alahuuleni mukanaan. Piraija, koska sattui olemaan hevonen, ei ymmärtänyt sarkasmin päälle mutta lähti mielihyvin kohti maastopolkua. Vihdoinkin, edes yksi asia, josta tamman kanssa ei tarvinnut taistella.

Metsässä on tähän vuodenaikaan äärettömän kaunista. Syksy on suosikkivuodenaikani, joten pikkuhiljaa oranssin sävyyn muuntuvat lehdet, kirpeä pohjoistuuli ja kirkkaansininen taivas saivat sydämeni lepattamaan. Unohdin jopa hetkeksi kiukutteluni ratsulleni ja päästyämme kinttupolulta hiekkatielle otin ohjat käsiini ja pyysin tamman raviin.

Piraija lennähti innokkaasti eteenpäin. Sekin tuntui piristyneen ja jopa nauttivan puuhasta. Tamman oli pakko olla jakomielitautinen, koska selästä käsin se oli siedettävä, jopa mukava. Maastakäsin se oli hirviö. Keventelin rauhaksiin, kunnes pääsimme tien mutkaan, jossa kannustin tamman laukkaan. Piraijaa ei tarvinnut kahdesti käskeä, vaan tamma kiiruhti minkä kintuistaan pääsi. Tunnustelin varovasti myös vähän jarruja, mutat ne olivat tallella, joten saatoin päästä tamman hurjaan kiitoon. Tuuli piiskasi vedet silmistä ja maisema muuttui suttuiseksi meidän kiitäessämme pitkin syksyistä maastopolkua pohjoistuulen rinnalla.

Hetken matkaa mentyämme tamma luovutti. Se puuskutti hurjana ja hidasti itsestään laukkaa hieman rauhallisempaan tahtiin. Minä istuin alas satulaan ja annoin tamman siirtyä käyntiin. Tasasimme hetken hengitystämme yhdessä, sitten jäähdyttelimme kotimatkalla ravilla ja pitkillä loppukäynneillä. Päästyämme tallipihaan ponnahdin alas satulasta.

Tismalleen sillä hetkellä, kun minun jalkani kohtasivat maan, Piraijan korvat kääntyivät edestä kiinni takaraivoon. Olin palannut takaisin maan pinnalle. Riisuin tamman vauhdilla, huuhtelin siitä pikaisesti isoimmat hiet ja kippasin sen tarhaan. Tällä kertaa olin riittävän nopea, eikä hänen korkeutensa tuntenut tarvetta hoputtaa minua poistamalla minusta palasia. Katsoin hetken tamman piehtarointia ja lähdin sitten hakemaan kyynärpäähäni laastaria.