Mein Perla

Tammikuun kantakirjaustilaisuus 31.01.2021
18 + 19 + 19 + 19 = 75p. KTK-II

KRJ:n laatuarvostelun joulukuun tilaisuus 31.12.2025:
8 + 40 + 22,5 + 20 + 15 = 105,5 p. = KRJ-I

Kirjoittaja: Chao, Päivämäärä: 2022-08-11

Harjailin ruunikkoa tammaa tämän mupeltaessa viimeisiä heinänkorsia karsinan pohjalta. Rauhallisen tamman läsnäolo rauhoitti omankin mieleni ja unohdin taas kiireen ja omat ongelmani. Oli vain minä ja hevonen ja upea aurinkoinen kesäilma, joka kutsui treenaamaan. Pyöritin Perlalle pintelit jalkoihin ja heitin satulan selkään. Nytpä pääsisimme ihan yksiksemme koko suurelle kentälle ja saisimme tehdä niin suuria ympyröitä, kuin vain ikinä tahtoisin. Olin innosta soikeana taluttaessani tamman kentän laidalle ja laskiessani jalustimet.

Aloitimme alkukäynneillä. Kouluratsun tavoin Perlalla on pitkä ja veätävä käynti luonnostaan, eikä sitä tarvitse patistaa eteenpäin. Annoin siis hevosen liikeen viedä ja nautin pystyessäni kääntelemään tammaa tahtomaani suuntaan pelkillä pienillä lantion liikkeillä. Taitavan hevosen selässä oli kyllä silkkaa iloa ihan vain istuakin. Toki jotain töitäkin pitäisi tehdä, joten keräsin ohjat. Samalla Perla keräsi itsensä, mutta tiesin että se oli vain lumetta. Tammalla joutuisi tehdä töitä, jotta se tulisi rehellisesti kuolaintuelle, eikä vain esittänyt olevansa mukana. Osasi Perlakin siis hieman luistaa töistä, vaikka kyllä tallin muihin hevosiin verrattuna Perla oli oikea työmyyrä. Siksi luultavasti nautinkin tamman kanssa jumppailusta niin paljon.

Aloitimme treenin siirtymisillä. Ensin muutaman askeleen ravipätkiä, jotka vaihtuivat pysähdyksiin ja nopeampiin siirtymiin. Satulaan alkoi jo tuntea, kuinka tamma keräsi takaosaa allensa. Oma kuntoni toki oli melkoisesti huonontunut toimistotöiden johdosta, ja tuntui että vatsalihakseni pärähtivät maitohapoille jo alkuverkan aikana. Oli siis pakko siirtää tamma hetkeksi käyntiin ja hengittää itse.

Ratsastajan puuskutustauon jälkeen siirryttiin siihen kauan odotettuun ympyrään. Teimme ensin ihan tuiki tavallisia pääty-ympyröitä eri askellajeissa. Mutta enhän voinut olla vähän kikkailematta, joten ryhdyimme pienentämään ja suurentamaan ympyrää ja teimme samalla vähän siirtymisiä. Ja taas ratsastajaa alkaa hapottaa. Jotta en aivan kuolisi itseaiheutetun treenin alle päätin että ottaisimme hieman rennompaa laukkaa vielä, ennenkuin toteaisin harjoittelumme päättyneeksi. Jatkoimme siis kentän viertä laukassa ja kannustin Perlaa pidentämään askelta. Ja tammahan teki työtä käskettyä ja kohta kiisimme pitkin kenttää kuin kaksi reikäpäätä. Molempiin suuntiin laukkailtuamme siirsin tamman raviin ja ryhdyin keventämään jäähdyttelyn merkiksi. Perla venytti kaulaa ja pärskyi niin, että valkoinen kuola vain lenteli.

Loppuverkassa venyttelimme vielä eteen ja alas erilaisilla serpentiineillä ja ympyröillä. Sitten siirsin tamman käyntiin ja kävelimme ympäri kenttää vartin verran, ennenkuin laskeuduin selästä ja lähdin kohti tallia. Perla ei ollut edes hionnut. Itse olin aivan läpimärkä hiestä ja puuskutin, kuin peltotöihin pakotettu emakko. Hoidin tammalta varusteet pois ja heitin sen laitumelle muiden tammojen kanssa. Illemmalla olisi vielä Perlan vuoro pyöriä kävelykoneen tahtiin, joten liikunnan puutteesta ei tämän tamman kohdalla voida onneksi puhua.

Taitaa olla aika lähteä itsekin kohottamaan kuntoaan. Josko sen saisi paremmaksi vaikka ensi kesäksi?

Kirjoittaja: Chao, Päivämäärä: 2023-07-09

Perla seisoi käytävällä kiinni sidottuna ja nuokkui silmät puoliksi ummessa. Minä puunasin tammaa jokaisella harjalla, jonka sen harjapakista vain löysin. Lopputulemana tumma tamma kiilsi niin, että se suorastaan häikäisi. Kiinnitin tammalle vielä koulusuojat joka jalkaan ja sujautinpa vielä buutsit sille etusiin. Olisihan se paha tilanne, jos saisimme kantapallot auki vapaapäivän juoksutuksella. Putsasin vielä tamman kaviot, ennenkuin sujautin sille suitset päähän ja deltan kiinni suitsiin. Sitten napsautin juoksutusliinan kiinni deltaan ja irrotin Perlan käytävän seinästä. Lähdimme kohti maneesia reipasta käymäjalkaa.

Kävelin tamman kanssa ensin huolella, ennenkuin pyysin sen ympyrälle. Jätin sivuohjat talliin tarkoituksella, nyt olisi tarkoitus hölkkäillä kevyesti ja vähän irrotella tammaa tiukan kisaviikonlopun päätteeksi. Niinpä käynnin jälkeen pyysin Perlan rauhalliseen hölkkään ympyrälle. Tamma, joka otti aina työnteon tosissaan, koitti työntää turpaa kohti ryntäitä, mutta rohkaisin tammaa venyttämään enemmän eteen. Ja Perlahän teki työtä käskettyä. Ravailtuamme molempiin suuntiin kannustin tamman laukkaan. Ensin Perla nappasi pari reippaampaa laukka-askelta, mutta tasottui pian ja vaihtoi keskilaukan sijaan tavalliselle harjoituslaukalle. Tamma laukkasi nöyränä ja kiltisti ympyrällä molempiin suuntiin, kunnes hidastin sen takaisin raville. Perla sai loppuravata hyvän hetken jäähdyttelyksi ennenkuin siirsin tamman käyntiin.

Hyväkuntoinen kilpahevoseni ei edes puuskuttanut moisen löllöilyn jälkeen. Kävimme vielä pitkän loppukäynnin metsän siimekseksessä. Perla mutusteli puiden lehtiä ohikävellessään ja minä nautin luonnon kauneudesta. Kerrankin tamma kesti löntystellä rauhallisesti, höntsyilemättä koko vartin lenkin.

Päästyämme takaisin tallille talutin tamman suoraan pesukarsinaan. Riisuin sen suitset ja varusteet ja vaihdoin ne riimuun, jolla sidoin Perlan kiinni pesukarsinaan. Sitten oli pienen suuren tamman vaahtokylvyn aika. Ensin kastelin Perlan ja sitten vaahdotin sen huolella shampoolla joka puolelta. Sitten huolellinen huuhtelu ja kuivaus, jonka jälkeen otin daamin vielä narun päähän kuivattelemaan ulos aurinkoon. Perla sai parturoida etupihan rikkaruohoja ja kuivatella kaikessa rauhassa. Kerrankin minullakaan ei ollut kiire minnekään, vaan saatoin nauttia tamman kanssa vapaapäivän ajattomuudesta. Perlan kuivahdettua talutin tamman vielä jatkamaan omavalintaista ulkoilua tarhansa sisäpuolelle muiden tammojen kanssa.