Mein Klein

ERJ-III

12.03.2019 - 03.04.2026


Kuva © slawik.com (ostettu lisenssi)

Mein Klein on virtuaalihevonen.

Nimi Mein Klein Kutsumanimi Elli
Syntymäpäivä 12.03.2019 Ikääntyminen 90pv = 1v (nyt 30.8v)
Rotu Hannoverinhevonen Sukupuoli tamma
Väri Ruunikko Säkäkorkeus 170cm
PainotusEsteratsastus Koulutustaso 160cm, He A
Rekisterinumero VH20-011-0136 Palkinnot ERJ-III
Omistaja Chao (VRL-02415), Das Chaos (DASC3715) Kasvattaja Chao (VRL-02415), Das Chaos (DASC3715)

#7014
Mein Klein täyttää 3v 07.12.2019 ja 4v 06.03.2020

Elli on herkkä, mutta mukava tasapaksu perustamma. Se suorittaa ja käyttäytyy mallioppilaan tavoin - ainakin jos näköpiirissä ei ole mitään pelottavaa. Pelottaviksi asioiksi Elli lukee... no, oikeastaan kaiken mikä liikkuu tai ei liiku. Esimerkiksi sateenvarjot ja muovipussit ovat hänen uhkean olemuksensa uhka, samoin kun yleensä pusikoissa kykkivät pikkulinnut tai oravat. Epäilyttävät rasahdukset aiheuttavat myös puolikkaan sydänkohtauksen jos ne kuullaan oikeassa hetkessä. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä, tamman rentoutuessa, sen kanssa on jopa mukava puuhailla. Se toimii kuten tavallisen hevosen kuuluu toimia ja erinäisten toimenpiteiden suorittaminen ei ole sen kanssa minkään muotoinen ongelma. Säpsylle päälle sattuessaan Elli on mestari tuhoamaan varomattien ihmisten varpaita ja sormia kuuluisilla sivuloikillaan. Toki tamman epämääräisessä säpsähtelyssä on oma huumoriarvonsa, mutta sitä eivät tallityöntekijät paljoa ensiavussa istuessaan arvosta.

Ratsuna tamma on varsin mainio. Jos sitä ei pelota. Hyvän ratsastajan alla se keskittyy työntekoon ja hyvä ratsastaja pitää sen mielenkiinnon yllä erilaisilla tehtävillä. Jos tamman päälle sen sijaan antaa liikaa miettimisaikaa se alkaa kehitellä omia hallusinaatioitaan ja säikkyä milloin mitäkin (kuten vaikka maneesin kulmaa). Esteillä Elli on huomattavasti helpompi, koska tamma rakastaa hyppäämistä. Se loikkisi esteitä päiviensä loppuun asti jos saisi itse päättää. Eikä kentälle tarvita kuin puomi tai pari ja tamma on jo ihan liekeissä (vink vink jos tahtoo saada Ellin keskittymään tehtävänantoon). Kilparadalla tamman mielentila voi kuitenkin vaihtua varsin nopeasti, sillä vaikka tamma rakastaa hyppäämistä, niin pelottava este on aina pelottava este ja silloin ainoa suunta on poispäin - ja nopeasti. Myöskään maastoilu ei ole Ellin kanssa kaikkein miellyttävintä, ei hevosen tai ihmisen näkökulmasta, joten se puoli on jätetty varsin minimiin. Aina joku rohkea haluaa kokeilla taitojaan Ellin kanssa maastoillessa, mutta yleensä vain yhden kerran.

Sukutaulu

» Isälinja: Roseberg´s Monacó - evm
» Emälinja: Großes Herz - evm

Suvun pituus on 1 polvea virtuaalimaailmassa!

i. Roseberg´s Monacó
YLA3
Ruunikko, 172cm, hann
ii. Roseberg's Adidás, evm
rn, 175cm, hann
iii. Mr. Cowbóy, evm
trn, 172cm, hann
iie. Beati Sun, evm
rt, 170cm, hann
ie. Roseberg's Móna-Lisa, evm
rnkm, 157cm, hann
iei. Puuma, evm
rnkm, 170cm, hann
iee. Queen of Flower, evm
mkm, 168cm, hann
e. Großes Herz
Tummanruunikko, 170cm, hann
ei. Schrein Herz, evm
trn, 172cm, hann
eii. Mein Hertz, evm
trn, 172cm, hann
eie. Schreinane, evm
rn, 169cm, hann
ee. Broße Seele, evm
trn, 179cm, hann
eei. Brombaer, evm
m, 173cm, hann
eee. Selena, evm
rn, 169cm, hann

[Näytä sukuselvitys]

Huomaathan, että jos tammalla on sukuselvitys, sen saa kopioida sen omille jälkeläisille ja niiden jälkeläisille (jne) (© Chao)!

Jälkeläiset

Syntymäaika Varsa Isä Status
12.06.2020o. Mein KarlmannMein Karminoma
14.03.2021t. Mein KlarissaMein Mortesoma
09.06.2022t. Mein CarleneRA Cormacolindooma

Mein Klein on käytössä jalostukseen myös ulkopuolisille. Kysy lisää lähettämällä sähköpostia. Toivomme, että kaikki jälkeläiset rekisteröitäisiin mahdollisimman pian syntymän jälkeen, jotta mahdolliset ominaisuuspisteet voivat periytyä. Virallinen jälkeläislista löytyy rekisterisivulta. Tätä oman sivun listaa päivitetään etupäässä tallin omien kasvattien osalta.

Kilpailutulokset

Mein Klein kilpailee porrastetuissa, ja periyttää siten rekisteröidyille jälkeläisilleen allaolevan taulukon mukaan ominaisuuspisteitä. Tarkempaa tutustumista varten tamman rekisterinumero ja rekisterisivu on VH20-011-0136.

OminaisuuspisteetPeriytyvät ominaisuuspisteet
Kenttäratsastusjaos (KERJ)3628.2 (vt. 7)453.53
Westernjaos (WRJ)3035.27 (vt. 7)379.41
Maastoestejaos (MEJ)0 (vt. 0)0
Esteratsastusjaos (ERJ)6663.47 (vt. 10, ikä rajoittaa tasoa)832.93
Kouluratsastusjaos (KRJ)3035.27 (vt. 7)379.41
Valjakkoajojaos (VVJ)3035.27 (vt. 7)379.41
Askellajiratsastusjaos (ARJ)3035.27 (vt. 7)379.41

* Periytyminen on laskettu sen perusteella, ettei toinen vanhempi periyttäisi ollenkaan pisteitä. Jos toinenkin vanhempi periyttää pisteitä, varsan pistesumma on suurempi.

Päiväkirjat

Ei valmennuksia.

Kirjoittaja: Chao, Päivämäärä: 2024-06-07

Ellin hamuillessa tyytyväisenä tallipihan lyhyeksi napsittuja vihreitä korsia, minä harjasin tammaa tyytyväisenä. Olin odottanut jo pitkään pääseväni mammalomalaisen kanssa maastoilemaan. Pieni orivarsa poukkoili vähän matkan päässä tutkimassa paikkoja, mutta piti emäänsä visusti silmällä. Kuparisen ruskean karvan kiiltäessä puhtautta heitin sille lampaankarvasatulan selkään ja suitset päähän ja ponkaisin jakkaralta kyytiin.

Otin yhden tähänastisen elämäni suurimmista riskeistä ja suuntasimme metsän siimekseen. Elli raahusti rauhallista, mutta varsin kireää, tahtiaan pitkin polkua sen varsan kirmatessa pitkin puiden välejä ja mättäitä. Vähän väliä Elli säpsähti tapansa mukaan milloin mitäkin räsähdystä, muttei kuitenkaan kirmannut karkuun. Ainakaan vielä. Rennosta maastoilusta tämä retki Ellin kanssa oli kaukana - toki sen tiesin jo ennenkuin kiipesin tamman selkään. Olihan tamma vanhemmiten rauhoittunut, mutta kyllä se oli pöljä säpsy vieläkin. Jostain syystä uhmasin silti aina kohtaloa ja lähdin juuri tämän tamman kanssa maastoon. Näissä tapauksissa skeptisyyteni muuttuu hulluksi optimistisuudeksi ja jostain syystä kuvittelen hevosen tottuvan, kun sitä raahataan maastoon tarpeeksi. Joidenkin kohdalla se toimi, mutta Elli oli menetetty tapaus. Minä en vain suostunut asiaa myöntämään, en itselleni enkä muille.

Melkein tunnin kirmaamisen jälkeen Ellin varsa alkoi väsähtää, joten otimme oikopolun takaisin tallille. Päästyämme takaisin hoidin Ellin ja juotin sen, ennen kuin päästin sen varsansa kanssa takaisin laitumelle. Ainakin äidinhommat sujuvat Elliltä rennosti, vaikka muu elämä tammaa tuntuukin järkyttävän tasaisin väliajoin.

Ehdin juuri laitumen portin ulkopuolelle kun Elli sai tapansa mukaisen säpsyn, tällä kertaa syynä oli ilmeisesti lähistöllä liikkuva orava. Tamma otti lentävän lähdön ja varsa-parkansa koitti pysyä emänsä kannoilla. Ei tarvittu vahtikoiria tontille jos omisti Ellin tyyppisen hevosen. Elli ilmoittaisi kyllä mistä suunnasta mahdollinen tunkeilija tulisi. Puolustamaan siitä ei olisi, mutta tamma kyllä ilmoitti täsmällisesti kaikesta mahdollisesta poikkeavasta. Huokaisin syvään. Talli alkoi jo pursuta menetettyjä tapauksia. Täytyi vain toivoa ettei tamma siirtäisi tätä puolta itsestään varsoillensa. Ainakaan samanlaisessa mittakaavassa. Itsesäilytysvaisto oli vahvana tässä eläimessä, sen pystyi näkemään vaikka sokea otsallaan. Jätin sekoilevan kaksikon laitumelle ja painuin seuraavan pahaa aavistamattoman eläimen kimppuun.